En ole pystynyt kuuntelemaan itsesuggestiota, puoliksi kiireen ja puoliksi stressin ja itsesuggestion itsensä aiheuttaman itsesuggestio-aversion vuoksi. On tuntunut vastenmieliseltä kuunnella "aivopesua", ja siksi oon jättänyt sen ihan suosiolla vähäksi aikaa. Oon pystynyt kohtuullisen hyvin pitämään herkuttelun kurissa. Lisäksi oon käyttänyt muutamina päivänä orlistaattia, mikä on lääke joka vähentää rasvan imeytymistä ruoasta hieman... En nyt jaksa kauheasti ruveta puolustelemaan tätä, tiedän kyllä, etten saisi varsinaisesti sitä käyttää, koska en ole ylipainoinen (se on siis käsikauppalääke)... Mutta niin... yhdessä vaiheessa tuntui, ettei ollut mitään hallintaa painon suhteen (että se vain nousi), ja kun aloitin tän orlistaatin ja sen käyttöön liittyi myös paljon ruokavaliorajoituksia, ja se jotenkin kivasti sitten katkaisi sen pahimman herkuttelukierteen. Mutta siis eihän se mitään ratkaise, tiedän kyllä. Enemmän musta tuntuu, että yritän sen avulla ihan muutaman kalorin menettää, ja ehkä ostaa vähän aikaa, jos nyt vaikka sen kanssa sitten tulisi syötyä 200kcal vähemmän päivässä. Mutta siis tosiaan, en ole sitä mitenkään edes joka päivä syönyt, saati kolme kertaa päivässä joka päivä, joten koko aineen teho jäänee aika pieneksi.
Tenttiviikolla en tullut liikkuneeksi yhtään, mutta nyt tällä viikolla olen liikkunut kohtuullisen paljon. E usein ehdottelee kaikenlaisia liikuntajuttuja, mihin on sitten helppo lähteä mukaan, niin että loppuen lopuksi olen kyllä liikkunut kohtuullisen paljon, vaikka en nyt kuntosalia olekaan nähnyt. Äskön mitattu iltapaino oli 59,3, mihin olen ihan tyytyväinen, koska mulla aamupaino on kuitenkin yleensä jopa kilon vähemmän. Ehkä! Täytyy yrittää muistaa huomenna mittailla heti aamusta.
E:n kanssa tilanne on nyt enemmän auki kuin ennen. Hän on pikkuhiljaa muuttunut hieman, alkanut välittää enemmän ja viihtyy kanssani paremmin. Hän ei ole enää edes varma siitä, ettei rakasta minua, tai pikemminkin hän tuntuu kasvaneen ajatukseen, että rakastaa minua ainakin jossain määrin. Tästä muutoksesta on tullut minulle lämmin ja pehmeä mieliala, hieman epätodellinenkin välillä. Nyt fiilikset ovat hieman tasaantuneet, mutta olen aikaisempaa tyytyväisempi tähän tilanteeseen silti. En ole varma, eroammeko vai emme, mutta ainakaan kaikki ei tunnu niin tyhjältä ja toivottomalta. Vaikka eroasimmekin.... Minulla on nyt enemmän motivaatiota lähteä matkalle hänen kanssaan. Nyt se tarkoittaa oikeasti sitä, että annan tälle jutulle mahdollisuuden, ja keskustelen sitten asiasta hänen kanssaan, kun se on ajankohtaista.
Olen vain joskus niin onnellinen E:n kanssa. En voi sille mitään.
Huomenna syömme itsenäisyyspäivän kunniaksi jouluillallisen laatikkoineen ja kinkkuineen! Sillä tosiaan, varsinaisena jouluaattona joudumme tyytymään hieman eksoottisimpiin herkkuihin, mikä nyt ei sinänsä maata kaada (ainakaan minun mielestäni).
