Jumitusta ja viikonlopun odotusta

58,5 kg. Tänään ei ole mun päivä. Tunnen itseni valtavan turvonneeksi. Olen nukkunut nyt kolme yötä peräkkäin aivan liian vähän, mikä taas ei sovellu minulle ollenkaan. Töissä tekisi mieli kaivautua pöydän alle nukkumaan (mitä en nyt ehkä kuitenkaan tee :). En jaksa nyt olla liian vihainen itselleni siitä, että paino ei ole tippunut. Tajusin tänään, että vaikka mun kasvismuhennos onkin terveellistä, se on kuitenkin liian energiatiheää tän laihdutusprojektin kannalta, ja mun täytyy jatkossa tehdä siitä kevyempää. Oon ihan näppärä kokki, eikä tää tulekaan olemaan mikään ongelma. Vähän kyllä ärsyttää, etten ajatellut aikaisemmin sitä, kuin nopeasti vähän öljyä/kookomaitoa lisäämällä saa ruuan kalorimäärän tuplaantumaan :D, eli mulle taisi käydä vähän vanhanaikaisesti sen suhteen. No onneks se edellinen pata on nyt jo syöty, joten jatkossa saan kyllä korjattua asian. Tää blogi on sikäli tosi hyvä, et kun joudun nyt oikeasti miettimään mitä syön, niin en tule syöneeksi niin paljoa piilokaloreita . Tai sitten ainakaan, kun ajan myötä hieman kehityn tässä laihduttamisessa :). Ja sit myös jos paino ei putoakaan, syy on aika helppo löytää. Luulen et oon kaikesta huolimatta  jossain määrin miinuskaloreilla ollut viimepäivät (200-700kcal), joskaan en nyt ihan niin paljon kuin luulin. Hassua sinänsä, että nälän tunne on kuitenkin ollut välillä niin sietämätön? No, se on varmaan johtunut siitä, että edellisestä ateriasta on ollut niin pitkä aika. Lisäksi tietysti laihtuessaan ihminen kuluttaa vähemmän kaloreita kuin aikaisemmin, et voihan se olla et mun vatsa ei vaan oo vielä tottunut oikeaan rytmiin/määrään. Onneksi tänään on perjantai ja oon viikonlopun vapaalla! Viikonloppuna aion vihdoin nukkua ja päästä myöskin urheilemaan :). Tänään on vielä tiedossa juhlat, mutta menen tänään ilman alkoholia. Sanon syyksi, että lauantaina on pakko päästä salille. Eikä se muuten mikään tekosyy olekaan! Onneks täs porukas on paljon ihmisiä, jotka urheilee, niin se nyt ei ole mitenkään kauhean tavatonta, että joku ei juo. Lisäksi muutama taisi valitella, et on töissä lauantaina? Vieläkin parempi :).

Sain kuin sainkin mainitsemani piirakan tehtyä (resepti edellisessä postauksessa), ja oon itsestäni ylpeä. En halua ihan koko kesää olla aivan täysin ilman herkkuja, mutta kuten todettu, oon "yliherkkä" sokerille (vähän niin kuin alkoholistit on "yliherkkiä" alkoholille), enkä ihan oikeasti voi syödä sokeriherkkuja edes juhlissa. Onneks stevia pelastaa mut! Mulle olis yksinkertaisesti liian noloa olla kaikissa juhlissa syömättä mitään (kaverit taatusti ajattelis, että oon saanut jonkun syömishäiriön tai muuten vaan miettis et "mikähän totakin vaivaa"), ja lisäks luulen et se ei onnistuisikaan, koska mua vaan yksinkertaisesti ottais liikaa päähän se, että kaikki muut mussuttaa mun silmien edessä, mut mä en saa syödä mitään. Oon varmaan joskus lapsuudessa nähnyt nälkää, kun tämmöiset tilanteet ahdistaa mua niin paljon ;)

Haluaisin muuten vielä erikseen toivottaa kaikki lukijaksini liittyneet erittäin tervetulleiksi! On kiva tietää etteivät kirjoitukseni aivan täysin haihdu bittiavaruuden syövereihin, vaikka arvelenkin, että suurin osa kävijöistä ei jätä itsestään mitään merkkiä, ja tämäkin on ihan sallittua tietysti. Kommentoikaa myös rohkeasti, jos jotkin kirjoitukseni herättävät teissä jotain erityisiä ajatuksia, kysymyksiä tms. Käyn aiheista mielelläni jatkokeskustelua. Toisinaan kerron blogissani, että minua turhauttaa se, kuinka hitaasti paino tippuu (tai ei tipu), mutta haluaisin vielä  painottaa, jos jollekin ei ole vielä tullut selväksi, että en ole pro-ana-henkinen, enkä toivo anoreksiaa kenellekään, vähiten itselleni ja lukijoilleni. En myöskään koskaan paastoa (syön ihan minimissään 2 kertaa päivässä), oksenna tai käytä laksatiiveja laihdutusmielessä, enkä pidä tällaisia laihdutuskeinoja millään tavalla järkevinä tapoina laihduttaa. Toivon myös, että kaikki lukijani ymmärtäisivät sen, ettei anoreksiassa, joka on siis vakava mielenterveyshäiriö, ole mitään tavoittelemisen arvoista; olen nähnyt itsekin, kuinka se voi salakavalasti syödä 10 vuotta jonkun ihmisen elämästä, tai viime kädessä se voi viedä hengenkin! Näillä sanoin toivotan elämäniloa ja terveyttä kaikille lukijoille :).

Torstain murkinat:

Aamupala: Mansikka-jogurtti –"puuro" (maustamatonta soijajogurttia, mansikoita, proteiinijauhetta, quinoa-hiutaleita, maca-jauhetta,  steviaa)

Lounas: Itsetehtyä kasvismuhennosta (sipulia, kesäkurpitsaa, adukipapuja, soijarouhetta, tomaattia, kookosmaitoa)

Päivällinen: itsetehty soijamaito-mansikka-juoma (n. 2dl makeuttamatonta soijamaitoa, 5 mansikkaa, Linum-kuituvalmistetta, soijaproteiinijauhetta, steviaa).

Jos en muka jäänyt miinukselle niin nauran!  Iltapala oli ehkä 150kcal, joten vaikka aamupala ja lounas olis yhteensä 1000 kcal (mitä kyllä vähän epäilen), niin siltikin olisin miinuksella.  Mun täytyy täytyy täytyy nyt vain olla kärsivällinen. Tuloksia syntyy, kun ei turhaudu pienistä, right? Ja mun olohan on turvonnut, eli todennäköisesti painan siksikin enemmän, eikö? Eli eteenpäin vaan!

ps. mahtaako lukijoilla olla mitään ideoita siitä, mitä kannattaa syödä/juoda turvotuksen poistamiseksi? Mietin tossa, että voisiko mun runsas soijatuotteiden kulutus olla syynä turvotukseen, mut kun googlasin sen niin soijalla näytti olevan kaikkien mielestä just päinvastainen vaikutus :D.